Lauantaiajelut ja -tanssit

Viime aikoina olen avannut suuni toistuvasti sanoilla "vuokrasin" tai "ostin". Raha vaihtaa omistajaa eikä seteli ehdi kauan poltella käsissä. Tämä on jatkuvaa pelailua rupioilla aina jonkun ostaessa yhteistä hyvää ja muiden velkaantuessa. Toisinaan samat setelit lähtevät samalta ihmiseltä vain palatakseen takaisin neljän välikäden kautta. Joskus velka vaihtaa omistajaa ja se vasta sekavaa onkin. Mutta aina ollaan kartalla.

 

Meillä alkaa koulu huomenna, mikä on tuonut monia hankintoja. En ottanut Suomesta mukaan juuri kouluvaatteita, joten on ollut pakko kiertää kauppoja. Tässä viikonlopun aikana tuli myös ratkaistua ongelma, millä kulkea koulussa; jokainen meistä vuokrasi oman skootterin. Nyt tuo autotalli halkeaa kohta liitoksistaan. Siellä on on myös minun ensimmäinen skoduni (vai kevytmoottoripyöriksikö nämä luokitellaan) odottamassa aamua.

Opettelin lauantai-iltapäivän ajamista tässä lähimaastossa Kerobokanissa. Maisemat on varmaan samat kuin Eat, Pray Love -elokuvan viimeisellä tunnilla. (Elokuvaa en kyllä suosittele.) Täällä ajamiseen kuuluvat riisipeltojen välissä kulkevat tiet, Absolut vodka -pullot ja väistämään oppineet koirat. Joku onneton oli tainnut jättää väistämättä... Enää makasi paisunut koiran ruumis joen pinnalla kypäräkaupan vieressä. Vodka liittyy tähän siten, että lähes joka kojussa myydään bensaa juuri noissa lasipulloissa. Halvemmaksi tulee kuitenkin tankata bansa-asemilla. Tai tankkauttaa sillä asemien pojat täyttävät tankkisi, kun itse avaat vain korkin.

Tänään ajeltiin koko kuusikko jo Denpasarin koulureitti. Oli jännittävää ajaa muun muassa liikenneympyrää "väärään suuntaan" tietämättä ketä tai mitä pitäisi väistää. Väistäiskikö sitä sitten kaikkia vai ei ketään. Täällä kaksipyräisellä matkustaa tosiaan kätevästi viisihenkinen perhe, sylikukko, surfilaudat tietenkin, oma ja lainattu omaisuus, valtavat jääpalat jotka aina välillä putoavat maahan, mutta ne nostetaan takaisin (joku tarvitsee ne limuunsa) ja siis ihan mitä vain.

Isälle ja kaikille voin kertoa tässä vaiheessa, että hyvin tämä ajelu on sujunut. Pitää vain olla todella skarppina, todella rauhallinen. Tänään on tullut ajettua pimeässäkin Nirvana-pesulan valtava pyykkipussi jalkojen välissä. Hyvin meni sekin. Jos tämän nyt handlaa, saa vastalahjaksi vapauden tulla ja mennä oman mielensä mukaan. Vielä kun saisi reitit kulkemaan silmäluomilla ja lihasmuistissa.

Lauantai-iltana ajoharjoittelun jälkeen nautimme perinteisestä balilaisesta tanssista aina yhtä hyvän ruuan ja juoman kera. Koko aikana olen kerran saanut vähemmän mielyttävän aterian ja silloinkin se vaihdettiin pyytämättä. Ruoka on lähes poikkeuksetta parasta ikinä missään. Enkä liioittele.

Perinteikkäät tanssit Balilla jäljittelevät yleensä temppelitansseja tai hindulaisen mytologian tarinoita. Pieni liike kätkeekin taaksensa suuren merkityksen. Siro käden asento on juonikuvio, jonka huomaamiseen täytyy harjaantua. Kaikki tämä vahva symboliikka on puettu kauniisiin väreihin, liikkeisiin ja ilmeikkäisiin taitaviin tanssijoihin. Esitystä seuraa kovin mielellään, vaikka juonta ei ymmärtäisikään, ihan vain puhtaasta estetiikasta nauttien. Kuin kaunis japanilainen elokuva ilman tekstitystä. Ehkä uudet toistuvat tanssit tuovat myös ne puuttuvat tekstit.

Kaikki meille esiintyneet tanssijat olivat kuuromykkiä, minkä huomasimme vasta myöhemmin. Yksi poika poltti jalkansa esityksen aikana ja joku näki hänen myöhemmin vaikeroivan. Tanssijan taival se ei ikinä ole se helpoin tie.

Nyt pitäisi taas kerran olla jo nukkumassa. Yöaikaan riittää vain parhaiten nettikaistaa tässä talossa, kun muut nukkuvat. Olen kuitenkin aikaisin pystyssä ja teen vaikka ranskan tehtäviä ennen kuin joku muukin herää siirtämään pöytää aamiaista varten. Huomenna ei paljon ehdi aamiasta valmistella, vaan kuuden tunnin päästä soi kello ensimmäiseen koulupäivään ja se on menoa sitten. Veikkaan, että tässä talossa ei moni muukaan vielä nuku.

Ai niin, vaihtaessani rahaa virkalija totesi, että nimeni tarkoittaa kukan sisällä olevaa ainetta, jota perhoset janoavat. Pitäisi ehkä jäädä tähän maahan asumaan eikä esimerkiksi Intiaan, missä sitä on pelkkä vaate.