Asuntokaupat

Asuntometsästys alkoi tiistai-iltana. Pojat kiersivät iltapäivän taloja Farrah Hadi nimisen välittäjän johdolla, kun itse olin hoitamassa pankkiasioita. Katselimme myös muita vaihtoehtoja, mutta keskiviikkona palasimme kaikki kuusi katsomaan yhtä Farrahin esittelemää taloa. Torstaina teimme sitten kaupat täällä, kun saimme tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Perjantaina muutettiin sisään. Kuvat ovat torstain kaupankäynnistä.

Matka alkoi taxilla tai transportilla balilaisittain. Täällä on joka askeleella mies ja auto tai mies ja skootteri sekä huuto "Transpoort, transpoooort!". Itse asiassa moni tulee skodella vastaan ja huutaa lennosta kyytiinsä. Nämä transportterit ovat ystävällisiä neuvomaan myös esimerkiksi tietä. Huomasin vain kun tuossa kävelin eräänä aamuyönä hotellille ja varmistelin, että reitti on oikea. No niin, mutta talolle mentiin siis taxilla normaalisti viisi ihmistä takapenkillä.

 

Välittäjä Farrah tuli skootterilla paikalle ja vastassa meitä oli oma henkilökunta. Meillä on täällä oma cleaning lady Heni, jota pojat kutsuvat tuttavallisesti Honeyksi sekä talonmies Timin. Tai ihan vain kotoisasti Taalasmaan Ulla ja Seppo. Meidän henkilökunta asuu täällä omassa osassaan taloa ja taikovat tätä huushollia puhtaaksi. Kaikki tapahtuu hyvin huomaamattomasti. Kun hetkeksi poistuu huoneesta ja tulee takaisin, niin kengät ovatkin terassilla siististi rivissä, lasi tiskattu ja lehti haravoitu uima-altaalta.

Teimme miljoonakaupat. Kahden kuukauden vuokra maksettiin käteisellä rupioina. Siinä jonkin verran hypättiin edellisenä iltana automaateilla nostamassa seteleitä. Yksi euro kun on noin 12 000 rupiaa. Koska tässä on kuitenkin kuusi tulevaa juristia, niin piti olla kynä ja paperiakin kauppaa hierottaessa. Se ei kuitenkaan ole tyypillistä indonesialaista tyyliä. Täällä ei ole tapana tehdä kirjallisia sopimuksia, vaan kaikki on vähän "Maybe later".

 

Tähän taloon kuuluu myös vartijan koppi. Silloin kun me olemme uima-altaalla vartijat seuraavat herkeämättä kameroista. Äsken kun kävimme kaupassa koppi oli täynnä security-miehiä. Katsoivat kaikki futista.

Kamerat kuvaavat taloa ja välillä fiilis on kuin BB-talossa olisi. Kuusi erilaista ihmistä ja kaikki tehdään koko ajan yhdessä. Nyt tuossa ympärillä viisi ihmistä tappaa hämähäkkiä. Tai hyppii ilmaan. Se on nyrkin kokoinen ja tuli tähän sohvalle, joten poistuin itsekin tästä hetkeksi.

 

Meillä on ihana villa. Sisustus balilaisen värikäs ja kaikki on kodikkaassa sopusoinnussa keskenään. Teen ehkä jopa huomiseksi blogipostauksen tästä paikasta kuvineen ja kerron vähän ympäröivästä alueesta. Tai "maybe later".